© "Karjalan Heimo" , 1995, No 9-10, s. 136-137.
 
 

Vuonnisen kylässä vietettiin syyskuun 18. päivänä harvinaislaatuinen juhlahetki. Teppananniemessä paikalla, missä aikaan seisoi Vaassila Kieleväisen pirtti, paljastettiin Karjalan Sivistysseuran yhteistyössä Kalevalaseuran kanssa pystyttämä ruononlaulajien muistomerkki, Vaassilan kivi.

 

Juhlan avaussanat lausui Kalevalan piirin piirineuvoston puheenjohtaja Oiva M ä k e l ä. Hän viittasi puheessaan vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, jossa karjalaiset elävät, mutta ilmoitti olevansa optimisti: "Uskon siihen, että täällä vanhassa karjalaisessa runokylässä Vuonnisessa vielä tulevaisuudessakin laulut tulevat soimaan ja kylä tulee elämään."

 

Tervehdyspuheessaan Karjalan Sivistys- seuran puheenjohtaja Pentti K e y n ä s sanoi olevan erityisen mieluisaa olla paljastamassa Vuonnisen runonlaulajamuistomerkkiä,   ensim-

 

 

Vaassilan kivi Vuonnisen Teppananniemessä on uuden ajan muistomerkki
vanhoille Kalevalan laulajille.

mäistä, joka seuran aloitteesta on nyt - yhdessä Kalevalaseuran kanssa - voitu pystyttää Kalevalan laulumaille.

 
Vetoomus Karjalaan
 

"1930-luvulta lähtien on Karjalan Sivistysseuran toimesta pystytetty toistakymmentä patsasta runonlaulajien ja runonlaulajasukujen muiston kunnioittameksi. Näistä patsaita osa on Suomessa, osa Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan aluella, onpa yksi patsaista pystytetty Ruotsiin sinne siirtyneiden runontaitajien muistoksi.

 

Luovutettuun Karjalaan jääneiden runonlaulajapatsaiden kohtalo on ollut tuhoutuminen. Neuvostoliiton aikana vallanpitäjät eivät kunnioittaneet Karjalan laulajille pystytettyjä muistomerkkejä. Patsaat tuhottiin, kaadettiin maahan ja niiden osi käytettiin toisenlaisiin muistomerkkeihin. Osa näistä kaadetuista patsaista voitaisiin kunnostaa ja pystyttää uudelleen. Vetoamme Karjalan Tasavallan kulttuurijärjestöihin näiden patsaiden kunnostamiseksi, mitä työtä seuramme voisi taloudellisesti avustaa.

 

 

 

Piirijohtaja Oiva Mäkelä.

Iloitsemme, että tämä muistomerki on voitu pystyttää yhteistössä Kalevalaseuran kanssa. Kalevalaseuran ja Karjalan Sivistysseuran välillä on aina ollut läheistä yhteistyötä. Kalevalaseuran perustamisesta tuli viime vuonna kuluneeksi 75 vuotta. Sivistysseura laskee toimintansa alkaneeksi v. 1906, jolloin seuramme edeltäjä Vienan karjalaisten Liitto perustettiin, ja juhlimme ensi vuonna 90-vuotta täyttävää seuraamme.

 

Kuvanveistäjä Martti Aiha, tämän nyt paljastettavan muistomerkin luoja, on varmasti tätä patsasta suunnitellessaan ja pystyttäessään tuntenut työn ehkä läheisimmäksi ja omimmaksi kaikkiin aikaisempiin töihin verratuuna. Onhan kyse muistomerkistä joka pystytetään hänen esi-isiensä kotitanhuville kunnioittamaan Vaassila Kieleväisen mutta myös muiden vienalaisten runoniekkojen muistoa. Esitän seuramme puolesta kuvanveistäjä Martti Aihalle, kivenhakkaaja Esko Julinille ja paikalliselle Kieleväselle, Anatolille, kiitoksemme ja onnittelumme.

 

Kalvalan eli entisen Uhtuan piiri saa nyt Vuonnisen kylään ainutlaatuisen muistomerkin. Kiitämme Kalevalan piiriä siitä, että muistomerki on saatu tänne pystyttää. Uskomme, että muistomerkkiä kunnioitetaan ja kohdellaan sen ansaitsemalla tavalla."

 
Lönnrot ja Vassila
 

Kalevalaseura puheenjohtaja Pekka Laaksonen totesi puheenvuorossaan, että Kalvala on tähän mennessä käännetty 45 kielle kokonaisuudessaan ja yli sadalle kielelle osittain. Se on tunnetuin suomenkielinen teos kautta koko sivistyneen maailman.

 

Laaksonen käsitteli myös tutkijoiden pitkään pohtimma ongelmaa Kalevalan synnystä. Sen kannalta Lönnrotin käynti Vuonnisen kylässä syyskuussa v. 1833 oli ratkaisevan tärkeä. Ontrei Malselta hän sai yhteensä 806 säettä, mutta vanhan Vaassila Kieleväisen luona vielä paljon arvokkaamman saaliin eli "tietää kaikki Väinämöisen urotyöt yhdessä jaksossa". Näin kokonaiskuva "puolta Homerosta vastaavasta" eepoksesta alkoi kirkastua. Tuo historiallinen päivä oli 18. syyskuuta 1833.

 
Uuden ajan monumentti
 

Vaassilan kivi on nimensä mukaisesti kivi, suuri siirtolohkare, joka lepää lappeellaan koivikkoisessa mäenrinteessä. Tämä siirtolohkare oli kuvanveistäjä Martti Aihan lähtökohtana hänen ryhtyessään suunnittelemaan muistomerkkiä esi-isälleen. Aiha kuuluu Kieleväisten runontaitajasukuun ja nimenomaan tämä seikka antoi työlle aivan uudenlaisia ulottuvuuksia ja ennenkokemattoman aikaperspektiivin.

 

Muistomerkin paljastustilaisuudessa puhunut kuvanveistäjä sanoikin tunteneensa  luomisprosessin  kaikkein  läheisimmäksi

ja omimmaksi muihin tähänastisiin töihinsä verrattuna. Teppananiemessä hänelle avautui huikea, monia ehkä alussa hätkähdyttänyt visio - luonnonkiven ja värillisen erikoislasin - yhdistäminen. Siirtolohkareeseen poralla pyöreitä syvennyksiä, joihin syvänsiniset, noin jääkiekon kokoiset lasikiekot, yhteismäärältään 285 kappaletta, kiinnitettin. Lopputuloksena on taideteos, joka suorastaan vaatii ottamaan kantaa. Se on nähtävä eri vuodenaikoina, eri valaistuksessa ja eri kulmista. Muistomerkin vieressä oleva pieni kivilaatta kertoo, milloin ja keiden toimesta Vuonnisen runonlaulajen muistomerkki, Vassilan kivi pystytettiin.

 

Juhlatilaisuudessa käytti vielä puheenvuoron Väinö Aiha, Martin isä. Paikalla oli vieraita Suomesta parikymmentä henkeä, joukko kyläläisiä sekä televisioryhmät Suomesta ja Karjalasta. Seremonian jälkeen siirryttiin veneillä takaisin kylän puolelle, missä nautittiin maittava ateria tsäijyn kera. - SV

 

 

Kuvanveistäjä Martti Aiha isänsä Väinön (vas.) kanssa
taustanaan Vaassilan kivi.
 
 
On julkaistu 01.10.09