|
Kalastus
Vuonnisen ympäristö tarjoaa mahdollisuudet eri kalalajien kalastukseen. Runsaiden vesistöjen ansiosta tästä löytyy erilaisia kalalajia: siika, lohi, harjus, säyne, made, ahven, hauki, särki jne.
|
 |
Virvelöinti
|
Virvelöinti veneestä on mukava ja mielenkiintoinen kalastustapa. Saalis saattaa olla erilainen. Se riippuu uistimen tyypistä ja koosta, vuorokaudenajasta ja säästä.
Useimmin kalastajan saalina on hauki. Sen koko saattaa olla 0.2 - 9 kg. On pyydettävä ahventa, säynettä, lohta. Virvelöinti on mahdollista soutuveneestä sekä moottoriveneestä. Aloitetaan virvelöinti työnnyttäessä rannalta. Kalapaikat ovat kivenheiton päässä.
Oikein mielenkiintoinen ja aktiivinen kalaretki on heittokalastus virtaavassa vedessä ja lammen rannoilla. Semmonen kalastus vaatii aktiivisuutta ja kätevyyttä. Kalastajan pitää valita mukavaa paikkaa heittääkseen uistimen oikeaan suuntaan. Kesäkuun alku syyskuun loppu on sopiva aika lohen jokikalastukseen. Lohi on arvokas saalis. Sen pyytäminen vaatii taitoa ja tietoa. Lohi on nirso ja se on haukea voimakkaampi.
|
|
|
Tuulastus
Kalojen tuulastus on lähtöisin ikiaikojen takaa. 1700-luvulla tämä kalastustapa oli tunnettu jokaiselle paikalliselle kalastajalle. Semmonen yökalastus enimmäkseen on kiihkeä kalastustapa, kuin tuottava.
Tuulastaminen tapahtuu soutuveneellä, jossa tuulastaja seisoo tai on polvillaan veneen nokassa ja koettaa iskeä tehokkaalla lampulla valaistulla alueella näkyviä kaloja pitkävartisella atraimella. Sokeutettu kala ei näe vaaraa ja sen avulla kala on helposti haavoittuva. Juuri silloin on iskettävä kalaa atraimella. Tuulastuksessa on oltava hiljaa, koska ääni heti paljastaa sinusta. Tyypillisimpiä tuulastuksen saaliskaloja ovat hauki, lahna, särkikalat ja ahven.
|
|
Kalastus mato-ongella
Tämä kalastustapa ei ole elinkeinollinen. Enimmäkseen perinteisellä mato-ongella on urheuilukalastus. Siitä huolimatta pyyntisaaliin määrä saattaa olla 10 - 20 kg kahdelle kalastajalle päivässä. Sitä varten pitää valita sopivaa aikaa ja paikaa.