03.07.15. 95 vuotta sitten Petroskoissa päättyi I. Yleiskarjalainen työtätekevien karjalaisten edustajakokous, joka hyväksyi muiden asiakirjojen lisäksi alempana julkaisevan päätöslauselman Järjestelytoimikunnan, Karjalan vallankumouskomitean sekä kuntien edustajien selostuksien perusteella.
 
 
 

 

Kuva: "Triumf"- elokuvateatteri, jossa pidettiin edustajakokous

 

 
I:n Yleiskarjalaisen edustajakokouksen
heiniäkuun 3 p. 1920 istunnossa hyväksytty päätöslauselma
 

Karjalan raatajarahvaan edustajien I:n edustajakokous, kokoontuneena Petroskoihin heinäkuun 1 p. 1920 edustajakokouksen koollekutsumista varten asetetun Järjestelytoimikunnan kutsusta, edustajamäärän ollessa yksi edustaja 500 karjalaista asukasta kohti ja jossa on läsnä 142 edustajaa 24:stä karjalaisesta kunnasta, jotka edustavat 105,000 Aunuksen läänin, Petroskoin ja Poventsan kihlakunnissa sekä Arkangelin läänin Kemin ja Aleksandrovskin kihlakunnissa asuvaa karjalaista, kuultuaan Järjestelytoimikunnan selostuksen edustajakokouksen koollekutsun aiheuttaneista syistä ja Karjalan Työkansan Kommuunin Vallankumouskomitean selostuksen Karjalan Työkansan Kommuunin perustamisesta, sen rakenteesta ja tehtävistä sekä kuntien edustajien selostukset Karjalan raatajien suhtautumisesta valkoiseen Suomeen, Neuvosto-Venäjään ja Karjalan työkansan Kommuuniin, yksimielisesti päättää:

 

1) todeta, että tämän edustajakokouksen koollekutsuminen Järjestystoimikunnan taholta on ollut asianhaarojen pakoittama ja tehty Karjalan raatajarahvaan etuja valvoen, koska jatkuvasti toistuneet valkoisen Suomen yritykset riistää julkisesti tai salaisesti Aunuksen ja Vienan Neuvosto-Karjala, Repolan ja Porajärven kuntien väkivaltainen valtaaminen sen taholta. Suomen valkokaartilaisten joukkojen jatkuvat hyökkäilyt Neuvosto-Karjalaan, karjalaisista rikkaista pakolaisista väärennetyn Karjalan Kansallisen Kokouksen järjestäminen Suomen puolella, joka väärensi Karjalan raatajien todellisen tahdon, Uhtuan tasavallan ia Uhtuan hallituksen muodostaminen Vienan Karjalassa valkoisen Suomen asiamiesten taholta, valkoisen Suomen lähetyskunnan yritys edustaa Tarton rauhanneuvotteluissa Neuvosto-Venäjällä asuvaa karialaista väestöä, joka muka haluaa vapautua Neuvosto-Venäjän siteistä ja liittyä Suomeen, - ovat pakoittaneet ilmituontaan todellisen, väärentämättömän Karjalan raatajarahvaan vapaan tahdon;

 

2) juhlallisesti Aunuksen ja Vienan Karjalan raatajien nimessä, Venäjän ja Suomen ja koko maailman työtätekevien joukkojen ja valkoisen Suomen ia kaikkien koko maailman kapitalististen valtioiden edessä ilmoittaa, että Karjalan raatajarahvas ei tahdo katkaista kulttuurisia, taloudellisia, poliittisia ja valtiollisia siteitä Neuvosto-Venäjän kanssa eikä ollenkaan ajattele liittymistä valkoiseen Suomeen. Karjalan raatajat tuntevat itsensä vapaiksi Neuvosto-Venäjällä eivätkä alistu enempää Suomien kuin niinkään muunkaan maan pääoman ikeen alle. Karjalan raatajat eivät tule sallimaan, että valkoinen Suomi tulisi kapitalistisesi riistämään Karjalan rikkauksia, vesiä, metsiä, koskia, malmeja ja kala-apajoita karjalaisten puolustamisen nimessä Neuvosto-Venäjää vastaan tai karjalaisten "kansallisen yhtymisen" nimessä valkoisen Suomen kanssa. Karjalan raatajarahvas lausuu vastalauseensa "Karjalan Kansalliskokouksen" muodostamisen johdosta karjalaisista kulakkipakolaisista Suomessa, julistaa tämän kokouksen oikeudettomaksi puhumaan Karjalan rahvaan nimessä ja kaikki tämän kokouksen päätökset voimattomiksi ja Neuvosto-Karjalaa millinkään velvoittamattomiksi. Karjalan rahvas lausuu vastalauseensa valkoisen Suomen asiamiesten yrityksen johdosta jakaa Neuvosto-Karjala osiin muodostamalla sen sisällä "Uhtuan" kaltaisia naurettavia "tasavaltoja". Karjalan rahvas ilmoittaa, että kaikki valkoisen Suomen Repolan ja Porajärven kuntiin kohdistamat vaatimukset ja näiden kuntien väkivaltainen valtaaminen on koko Neuvosto-Karjalan ja näiden kuntien väestön tahdon vastainen, joka oli saatu alistumaan siihen Suomen valkokaartilaisten pistinten pakoittamana. Karjalan rahvas vastustaa kaikkia Suomen yrityksiä vallata Petsamo, jonka väestö on myös tätä valtausta vastaan. Edustajakokous lausuu vastalauseensa rosvojoukkojen jatkuvan varustamisen johdosta Suomen taholta Neuvosto-Karjalan alueelle, jotka häiritsevät Karjalan rahvaan säännöllistä elämää. Karjalan rahvas vaatii neuvostohallitukselta ia Tarton rauhanneuvotteluissa olevalta Venäjän valtuuskunnalta, etteivät ne antaisi Neuvosto-Karjalaa Suomen kapitalistien riistettäväksi ja ryöstettäväksi, että ne jyrkästi vaatisivat Repolan ja Porajärven palauttamista Neuvosto-Karjalan yhteyteen ja ettei Petsamoa siirrettäisi Suomelle. Edustajakokous vaatii, että valkosuomalaisten joko väkivallalla tai petoksella Suomeen kuljettamat karjalaiset palautettaisiin Neuvosto-Karjalaan. Edustajakokous lausuu vastalauseensa suomalaisten valkokaartilaisten Neuvosto-Karjalan maiden valtauksen aikana väestöön nähden harjoittaman petomaisen väkivallan johdosta;

 

3) tervehtiä Karjalan Työkansan Kommuunin muodostamista Aunuksen ja Arkangelin läänin karjalaisista seuduista Venäjän Neuvostojen Toimeenpanevan Keskuskomitean päätöksellä. Kommuunin on jäätävä katkeamattomaan yhteyteen Neuvosto-Venäjän kanssa, kehittäen omaa talouttaan ia kulttuuriaan tiiviissä ystävyyssuhteessa Venäjän työläis- ja talonpoikaisjoukkojen kanssa ja säilyttäen neuvostollisen poliittisen hallintomuodon. Ainoastaan läheinen yhteys Neuvosto-Venäjän kanssa suojelee Karjalan kapitalistisilta hyökkäyksiltä.

 

Edustajakokous toivoo, että Venäjän raatajarahvaan ja sen neuvostohallituksen todellisesti avustaessa, Karjalan Työkansan Kommuuni tulee kukoistavaksi ja taloudellisesti lujaksi Kommuuniksi Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan rajalle.

 

Eläköön vapaa Työtätekevien Neuvosto-Karjala.

 

Eläköön katkeamaton yhteys työläisten ja talonpoikain Neuvosto-Venäjän kanssa.

 

Edustajakokouksen puhemiehistön ja kaikkien edustajien allekirjoitukset.

 

(Julkaistu sanomalehdessä "Olonetskaja Kommuna" v. 1920, N:o 148, heinäkuun 4 p:nä.).

 

(Lainattu julkaisusta: Kokoelma "Punainen Karjala". Karjalan historiaa Karjalan Työkansan

Kommunin perustamisesta sen Autonomiseksi Tasavallaksi muuttamiseen saakka koskevien

virallisten asiakirjojen kokoelma. Julkaisija: K.A.S.N.T:n Oikeusas. K.K. v. 1925, s. 16-18)

(Kuva: Karjalan historia. Vanhimmista ajoista nykyaikaan saakka. Petroskoi, "Periodika", 2001, s. 430)

 
 Omat tiedot